Helsingin kaupung Energiatehokas liite 2014 by Crossmedia Communications Finland

HELSINGIN KAUPUNGIN ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN ILMOITUSLIITE

ILMOITUSLIITE

Energiatehokas

Helsinki Ensiluokkaista

Kalasatamaan

energiakasvatusta

älyenergian mallialue »4

»8

Aktiivinen

kerrostaloasukas vaikuttaa »9

Energiapihisti

»6

uudella sporalla

Energiaviisaudessa Helsingin tulevaisuus ja maailman

elsingin kaupungin energiansäästöneuvottelukunta perustettiin heti ensimmäisen energiakriisin ja valtioneuvoston julkaiseman energiansäästöohjelman jälkeen vuonna 1974. Alusta asti neuvottelukunnan tehtävänä on ollut koordinoida kaupungin energiansäästötyötä ja seurata kaupungin energiankäyttöä. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina 20 kaupungin virastoa ja laitosta. Tänä vuonna energiansäästöneuvottelukunta juhlii 40-vuotista toimintaansa ja on juhlavuoden kunniaksi koonnut tämän julkaisun kertomaan siitä, miten energiatehokkuutta edistetään Helsingissä vuonna 2014. Aukeamien yläreunoissa kulkevalla aikajanalla esitellään kaupungin energiankäyttöön ja energiansäästöön liittyviä toimia yli sadan vuoden ajalta. Janalle on valittu pääosin kunkin säästöKun kaupunki on toimen ensimmäinen toteutuskerta. Parhaat toisuunniteltu ja rakennettu menpiteet on otettu käyttöön laajamittaisesti eri kaupungin toiminnoissa. niin, että siellä on helppo elää

energiatehokkaasti, on ihmisten vaivatonta asua, tehdä työtä, liikkua ja harrastaa tuhlaamatta energiaa.

Jokainen ihminen voi osallistua ilmastonmuutoksen hillintään käyttämällä energiaa järkevästi ja todellisen tarpeen mukaan. Käytämme energiaa jokapäiväisessä elämässämme jatkuvasti kodeissa, kouluissa, työpaikoilla, liikkumisessa ja viestinnässä. Jos energia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, on ilmaston kannalta edullista käyttää mahdollisimman vähän energiaa. Jos energia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, saadaan ympäristöystävällinen energia riittämään sitä useammille käyttäjille, mitä säästeliäämmin sitä käytetään. Ainakaan vielä uusiutuvaa energiaa ei riitä kaikille. Helsingin kaupunki on ahkerasti etsinyt jo pitkään keinoja oman toimintansa energiatehokkuuden parantamiseen. Olemme tehneet kokeiluja energiansäästön ja uusiutuvan energian soveltamisessa, kyseenalaistaneet omia toimintatapojamme ja muuttaneet käytäntöjä niin kaupunkisuunnittelussa, rakentamisessa, liikenteessä kuin henkilöstön toiminnassakin aikaisempaa energiatehokkaammiksi. Kun kaupunki on suunniteltu ja rakennettu niin, että siellä on helppo elää energiatehokkaasti, on ihmisten vaivatonta asua, tehdä työtä, liikkua ja harrastaa tuhlaamatta energiaa. Erityisesti vanhan kaupunkirakenteen uudistaminen energiatehokkaaksi vaatii kekseliäisyyttä ja monien tahojen osallistumista. Ilmastonmuutoksen hillinnässä ei riitä vain se, että julkinen sektori toimii. Tarvitaan aktiivisuutta myös yrityksiltä ja kaupunkilaisilta. Toivottavasti tämä julkaisu antaa omalta osaltaan intoa ja ideoita energiansäästöön ja energiatehokkuuteen.

Pekka Sauri Energiansäästöneuvottelukunnan puheenjohtaja

Energiansäästöneuvottelukunnan käytännön työstä vastaa HKR-Rakennuttaja. HKR-Rakennuttaja on rakennusviraston asiantuntijaosasto, joka vastaa Helsingin infrastruktuurin ja julkisten rakennusten rakennuttamisesta sekä toimii kaupungin sisäisenä energiatehokkuuden asiantuntijatahona.

Energiatehokas

Helsinki

Helsinki on yksi niistä lähes 6000 eurooppalaisesta kaupungista, jotka ovat kaupunginjohtajien yleiskokouksessa sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään EU:n yhteisen tavoitteen mukaisesti. Helsingissä päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020 mennessä nostettiin viime vuonna 30 prosenttiin, kun edellinen tavoite tullaan saavuttamaan etuajassa. Vuoden 2050 tavoitteeksi on asetettu hiilineutraali Helsinki. Energiatehokkuussopimuksessa kaupunki on sitoutunut säästämään 9 % oman toiminnan energiankäytöstä vuoteen 2016 mennessä. Seuraavia säästötavoitteita jo hahmotellaan. Käytännön energiansäästötyötä tehdään kaikissa kaupungin virastoissa ja laiTavoitteena toksissa osana kaupungin ja sen palveluiden suunnittelua sekä kiinteistöjen Helsinki vuonna ylläpitoa ja rakentamista. Omalla toiminnallaan kau2050 punki haluaa olla hyvä ja innostava esimerkki kaikille kaupunkialueen toimijoille sekä muille kunnille Suomessa ja ulkomailla.

hiilineutraali

40 vuodessa Helsingin asukasluku on kasvanut noin 100 000 asukkaalla eli noin 20 %. Samalla rakennusten määrä on kasvanut, mutta rakennusten lämmöntarve neliömetriä kohden vähentynyt. Kaupungin Lämmön omistamissa kiinteistöissä ominaiskulutus lämmön ominaiskulutus rakennuksissa vähenon vähentynyt vuoteen tynyt 20 vuodessa 1990 verrattuna yli 20 %. Sähkönkulutus taas on kasvanut sitä mukaa, kun vaatimukset ja tarpeet mm. ilmanvaihdon, valaistuksen ja teknisten laitteiden määrän suhteen ovat kasvaneet. Viime vuosina myös sähkönkulutus on saatu käännettyä laskusuuntaan.

20 %

Helsingin kaupungin alueella energiankulutus oli vuonna 2013 noin 14 000 gigawattituntia. Lukuun lasketaan mukaan mm. rakennusten lämmitys ja sähkönkäyttö, palveluiden ja teollisuuden energiankäyttö, ulkovalaistuksen ja raideliikenteen sähkönkäyttö sekä yksityisen ja joukkoliikenteen polttoaineiden kulutus. Kaupungin oman toiminnan energiankulutus on tästä noin 12 %. LISÄÄ TIETOA LÖYTYY SIVUILTAMME energiatehokashelsinki.fi twitter.com/esnkhelsinki

Vastaava päätoimittaja Katri Kuusinen katri.kuusinen@hel.fi p. 09 31039163 www.hkr-rakennuttaja.fi www.energiatehokashelsinki.fi/esnk www.twitter.com/esnkhelsinki

Lönnrotinkatu 20, Helsinki www.cmcg.fi Projektipäällikkö Tomas Forsbäck 0405658040 Toimittaja Teija Aaltonen

Kuvat Robert Lindström Taitto Ville Takala

Paino Sanoma Paino Oy JAETAAN HELSINGIN SANOMIEN LIITTEENÄ 5.10.2014

ILMOITUSLIITE ILMOITUS

Energiatehokkuus on osa vastuullisuutta ”Ympäristövastuullisuudesta keskusteltaessa keskiössä on useimmiten rakennusten energiatehokkuus. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen onkin tunnistettu yhdeksi kustannustehokkaimmista keinoista ilmastohaasteen taklaamisessa”, sanoo Skanska Oy:n Sustainability Manager Kaisa Kekki. ”Rakennettu ympäristö kuluttaa noin 40 % kaikesta energiasta. Kannamme vastuumme energiatehokkuuden parantamisesta, mutta mielestämme sen voi nähdä myös liiketoimintamahdollisuutena”, kertoo Kekki. Esimerkkinä käytännön työstä on Skanskan pääkonttori Skanskatalo, joka täyttää EU GreenBuilding -vaatimukset. Skanskatalolla on myös platinatason LEED®-ympäristösertifikaatti. Ei riitä, että rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan energiatehokkaiksi, niitä on myös huollettava jatkuvasti ja korjattava suunnitelmallisesti.Skanskatalossa talotekniikan asiantuntijat seuraavat energiankulutusta ja optimoivat rakennuksen säätöjä myös käyttövaiheessa. Skanskatalon seurantaa ei kuitenkaan tehdä vain teknisessä ja energiamielessä, vaan sisäilmaolosuhteiden tulee vastata käyttäjän tarpeita. Skanskan ja IKEAn yhteinen BoKlok-konsepti on esimerkki ympäristötehokkaasta asumisesta. Ympäristotehokkaiden ratkaisujen ajatellaan usein lisäävän rakentamisen ja asumisen kustannuksia, mutta Boklokin ympäristötehokkuus syntyy fiksuista valinnoista ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Tontit valitaan niin, että julkiset liikenneyhteydet, lähikauppa, päiväkoti ja koulu ovat kohtuullisen kävely- tai pyörämatkan päässä. ”Ympäristövastuu on paljon enemmän kuin vain insinöörijärjellä ymmärrettävät talotekniset järjestelmät, rakenteet ja muut energiatehokkuutta parantavat ratkaisut. Vastuullisuutta ei ole pelkästään lopputulos vaan myös prosessi, jolla siihen päästään. Tärkeä kysymys kuuluukin: kuinka laajan vastuun rakennus- ja kiinteistöala kantaa? Me kehitämme ja rakennamme ihmisille heidän jokapäiväistä elinympäristöään”, korostaa Kekki.

www.skanska.fi/ymparistovastuu

ILMOITUS

Messukeskus säästää energiaa ja kustannuksia Energiatehokkuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota uudisrakentamisessa, mutta vanhempienkin rakennusten energiankäyttöön voi vaikuttaa. Helsingin Messukeskus ja Schneider Electric aloittivat vuonna 2011 kunnianhimoisen yhteistyön, jonka tavoitteena on vähentää sekä energiankulutusta että kustannuksia: vuoteen 2018 saakka kestävässä projektissa pyritään pienentämään hiilidioksidipäästöjä 7 300 tonnilla ja energiankulutusta 33 000 megawattitunnilla. Rahaa säästyy 2 miljoonaa euroa. Jo kahden ensimmäisen vuoden aikana hiilidioksidipäästöjä onnistuttiin pienentämään 1730 tonnilla, mikä vastaa lähes kolmeasataa maailmanympärimatkaa autolla. Messukeskus on energiansäästön kannalta mielenkiintoinen ja haastava kohde. Suurissa tapahtumissa ihmisiä on tuhansia, joten ilmanvaihdon on oltava tehokasta ja halli on pidettävänä lämpimänä, mutta se on tehtävä energiatehokkaasti. Tapahtumien ulkopuolisina aikoina hallit ovat hiljaisia ja energiankulutus täytyy pitää minimissään. Uudistuksissa on pureuduttu mm. ilmanvaihtojärjestelmien energiatehokkaisiin ohjaustapoihin ja lämmön talteenottoon. Hanke käynnistyi kiinteistön teknisten järjestelmien kartoituksesta, jonka pohjalta laadittiin kehityssuunnitelma. Kehityskohteiden lista kasvaa hankkeen edetessä saatujen kokemuksien ja havaintojen pohjalta.

Avainasemassa monivuotisessa projektissa on kumppanuus ja yhteistyö yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. ”Energiansäästö ei ole kulu vaan pitkän tähtäimen investointi, joka vaatii asiakkaalta tietyn tahtotilan ja pitkäaikaista sitoutumista. Asennusten ja säätöjen jälkeen varmistamme seurannan avulla, että luvatut säästöt toteutuvat myös jatkossa”, sanoo Schneider Electricin energia-asiantuntija Tuomas Posio. ”Potentiaali Suomessa on suuri. Laskelmiemme mukaan Suomessa 15 prosentin energiansäästö yritys- ja liiketiloissa ja kuntien kiinteistöissä toisi 260 miljoonan euron vuotuiset säästöt.” Schneider Electric on tehnyt Messukeskuksen kanssa huoltoyhteistyötä lähes 20 vuotta, sillä rakennuksessa käytetään Schneider Electricin rakennusautomaatiota. Messukeskuksessa käy yli miljoona kävijää vuodessa. Näyttelyhalleja on seitsemän, ja niiden yhteispinta-ala on noin 54 000 neliömetriä. Lisäksi rakennuskokonaisuudessa on kokous- ja konferenssitiloja, ravintoloita ja kahviloita sekä toimistotalo ja hotelli. Messukeskus valmistui vuonna 1975, ja sitä on laajennettu useita kertoja, viimeksi vuonna 2011.

www.schneider-electric.fi

4 Helsingin energiatehokkuustyön merkkihetkiä Raitioliikenne sähköistetään

1900

Energiatehokas sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto alkaa Hanasaaressa

1909

1953

Energiankäytön neuvontanäyttely kaupungin uudella sähkölaitoksella avataan

Ensimmäinen kaupungin oman toiminnan energiankäyttöraportti

1974

1976

Energiansäästöneuvottelukunta perustetaan

Metroliikenne alkaa Rautatientorilta Itäkeskukseen

1980

1982

Ensimmäiset energiansäästöhankkeet kahdessa koulussa, päiväkodissa, sairaalassa

Ensimmäinen maakaasukäyttöinen voimalaitos Vuosaareen

1987

1991

Ensimmäinen energ valtion

1993

Energi Kaupungin omien palvelurakennusten Ensimmäiset kasvihuonerakennusten ku kulutusseurantajärjestelmä otetaan käyttöön kaasupäästölaskelmat

Uutta älyä energian käyttöön Helsingin energiatehokkuustyön merkkihetkiä Kaukojäähdytys alkaa Ruoholahdessa

Kaupunkialueen tuulivoimaselvitys

Uusiutuvien energialähteiden potentiaalikartoitus

Energiansäästötakuun kokeilu alkaa seitsemässä päiväkodissa

Display-energialuokitus kaupungin rakennuksiin

Ensimmäinen matalaenergiaperuskorjaus alkaa Käpylän peruskoulussa

Kalasatamaan nousee ensimmäinen älykkäiden 2000 2000 2000 2002 Suomen 2004 2005 2005 2006 2006 2004 energiajärjestelmien mallialue. Se tarjoaa energiatehokkuutta, Aurinkokeräimet Eko-Viikin Kaupungin tiivistäminen Rakentajan Ekolaskuri Etäluettavien sähkömittarien Ekotukihenkilökoulutus alkaa uuteen asuinkerrostaloon osaksi yleiskaavaa –palvelu avataan asennus alkaaa kaupungin työntekijöille luotettavaa sähkönjakelua ja mukavaa asumista.

2007

Ensim

2009

Sähkönkäytön raportointi tuntitasolla alkaa Helsingin Energian asiakkaille

HelsinginKalasatamaan energiatehokkuustyön merkkihetkiä Helsingin rakenteilla oleva älykkäi- Kiinteistöjen asukkaat tulevat esimerkiksi saamaan Tontinluovutuksen den energiajärjestelmien mallialue on osa Fiksu tietoa veden- ja sähkönkulutuksestaan muutaman Kalasatama -hanketta. Alue on edelläkävijä sekunnin viiveellä, ja tietoja voi seurata myös mobiiehtona Kaupunginvaltuusto korkea päättää Passiivienergiatoimisto Viikin Kriteerit ja koko pysäköintimaksun Ilmastokumppanit-verkosto Lähes nollaenergiarakentamisHelsingin Energian kehitysohjelman jatkosta maailman mittakaavassa. 2030-luvun alkuun men- ajoneuvoille lilaitteilla. Tarkan mittaustiedon myötä on mahdolympäristötalo käyttöön alennus vähäpäästöisille käynnistyy ohjeet valmistuvat energiatehokkuus nessä alueelle syntyy 8000 työpaikkaa ja koti noin lista saavuttaa jopa 15 % säästöt energian ja veden 20 000 helsinkiläiselle. kulutuksessa.

2011

2012

2014

2015

- Alueella koekäytetään ja hyödynnetään useita älykkäitä energiajärjestelmiä. Luotettava Energiatehokkuuskoordinaattori ÄLYKÄSTÄ JA UUTTA A-energialuokan vaatimussähkönEnergiatehokas asemakaava Suomen suurin aurinkovoimala Ilmastoinfon kaupungin omiin rakennushankkeisiin jakelu, energiatehokkuus tontinluovutusehtoihin ja uusiutuvan energian Honkasuolle valmistuu Suvilahteen perustaminen VARAA OMA LUOVAA YHTEISTYÖTÄ käyttö kulkevat käsi kädessä, sanoo Helsingin Energian kehityspäällikkö Ossi Porri. AURINKO-OSUUS Keväällä 2015 Kalasatamaan valmistuvat kerrostalot Fregatti ja Fiskari ovat olleet monin tavoin pilottikohteita, joihin on sovitettu uusinta talotekniikkaa. Aurinkovoima on merkittävässä osassa matKESKIPISTEESSÄ ABB, Helsingin Energia, Helen Sähköverkkalla kohti hiilineutraalia Helsinkiä. KÄYTETTÄVYYS ko ja Fingrid ovat yhdistäneet Kalasataman kohteita suunnitellessaan Helsingin Energia rakentaa Suvilahteen Kestävän kehityksen kaupunuusinta energia-, informaatio- ja suuren aurinkovoimalan. Aurinkopaneelit kiasuminen on monen summa. viestintäteknologiaa edistyksellipystytetään Hanasaaren hiilivoimalan naapuTIESITKÖ? Asumisen turvallisuus, mukasellä tavalla. riin, vanhan sähköaseman katolle. Keväällä Fiksu Kalasatama -hankvuus ja luotettavuus ovat älye2015 valmistuvan voimalan 1200 paneelia nergiajärjestelmien tärkeitä taÄlykäs kauko-ohjattava muunkeen älykonttikokeilussa voitteita. Päämääriin päästään tamo vähentää sähkökatkosten tuottavat sähköä 260 MWh vuodessa. Laitos lähipalvelut käyttävät tuulimonin keinoin ja uusimman tekkeston noin kymmenykseen. Vikakasvattaa koko Suomen verkkoon syötetyn niikan avulla. sietoiseen rengasverkkoon syöteja aurinkoenergiaa aurinkosähkön tuotantoa noin 10 %. tään sähköä kahdesta suunnasta, - Sähköjärjestelmän uuden tekjolloin katkoton sähkönsaanti tuAsutko kerrostalossa, jonne ei saa asentaa nologian kehittäminen ja uusiutuhansille turvataan. Ratkaisu on enomaa aurinkopaneelia? Nyt voit lunastaa van energian integroiminen verkkoon simmäinen maailmassa. oman paneeliosuuden. on yhteistyötä, samoin panostus älykkäiden järjestelmien käytettävyyteen. Kaiken on oltava Kalasatamaan rakennettava yli megawatin sähkömukavasti ja helposti asukkaiden hyödynnettävissä, varasto tasapainottaa tuuli- ja aurinkovoimaa. Siitä LUE LISÄÄ: Porri korostaa. saatava sähköteho vastaa määrältään noin 4000 www.helen.fi/Kotitalouksille/ aurinkopaneelin huipputehoa.

Palvelumme/Tuota-sahkoa/

Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat (SGEM) -tutkimusohjelma kehittää rg älykästä sähköverkkoa Suomessa. Kalasataman älyverkkoratkaisuEnsimmäinen on maakaasukäyttöinen Aloite sataman Ruoholahden Kaupungin omien rakennusten Eko-Viikin osayleiska voimalaitos Vuosaareen siirtymisestä Vuosaareen metroasema avataan kuukausittainen kulutusseuranta alkaa ensimmäinen ekologine yksi tutkimusohjelman käytännön 1992 1993 1993 1993 1994 1994 1995 1995 demonstraatioista. 1 1992 Kaupungin energiansäästötyö suunnitelmalliseksi

Ensimmäinen energiansäästösopimus valtion kanssa

Ensimmäiset kasvihuonekaasupäästölaskelmat

Energiakatselmukset kaupungin palvelurakennuksissa alkavat

Pääkaupunk päästöjen

ILMOITUSLIITE

Eko-Viikin osayleiskaava, ensimmäinen Hehkulamput korvataan ekologinen asuinalue palvelurakennuksissa pienloistelampuilla

1994

1995

1997

1998

Osallistuminen heti ensimmäiseen iakatselmukset ja kaupungin omien uukausittainen kulutusseuranta alkavat Energiansäästöviikkoon

giansäästösopimus kanssa

1998 Vuosaaren metrohaara avataan

AVOIN STANDARDI ENERGIAN TIEDONVAIHTOON

TIESITKÖ?

- Kiinteistöissä oleva tekniikka on jatkossa myös

muiden kuin laitetoimittajan käytettävissä, silläEnsimmäiset LED-valaistuspilotit mmäiset aurinkopaneelit Ensimmäinen sähköautojen Helsingissä yhteensopivuus kehittyy.latauspiste Standardoidun avoi- kaupungin koulujen katoille rakennuksissaon Suomen men rajapinnan myötä uudet palvelut voivat käyttää rakennusvaiheessa asennettua tekniik2009Porri. 2009 2010 2009 kaa, kertoo

suurin lämpöpumppulaitos, joka kerää 2010 2011jätevedestä lämmön talteen.

Myös energian arvon ja sen tuottaman lisäarvon Ensimmäiset matalaenergiatason ja Energianeuvontapalvelut Ekotehokkuuden arviointityökalu määrittely on muutoksessa,kaavoitukseen sillä sähkö tuo mukarakentajille käynnistyvät A-energialuokan asuinrakennukset valmistuvat naan uudenlaisia palveluja. Uusien, huoneistokohtaisten järjestelmien ansiosta voidaan vaikkapa valvoa, onko isovanhempien kodissa kaikki hyvin ja aamukahvit keitetty, jolloin lähestytään palvelutalon ja kotisairaanhoidon palveluja.

Suomen väestön vanhetessa hienovarainen, mutta asumisturvallisuudesta tinkimätön huolenpito ja itsenäinen asuminen tulevat yhä tärkeämmiksi. Esimerkiksi muistisairaan henkilön lieden levyjen päällä/pois -säätöjä voidaan kontrolloida.

AIHEUTTAMISPERUSTAINEN LASKUTUS Käyttäjä maksaa vain käytöstä, siinä aiheuttamisperustaisen laskutuksen reilu idea. Huoneistokohtaiset mittarit pitävät huolen siitä, että jokainen maksaa suihkuajastaan, sähköauton latauksestaan tai asuntonsa lämpöasteista täsmällisesti ja oikeudenmukaisesti käytön mukaan. Uusissa Kalasataman kohteissa vesi voidaan laskuttaa huoneistokohtaisesti, sillä vesimittarit on integroitu jokaiseen asuntoon. Asukas voi tarkistaa vaikkapa aamusuihkun vedenkulutuksen tai saada hälytyksen, mikäli vettä kuluu, vaikka itse on poissa kotoa. Selkeä laskutuskäytäntö ei syyllistä ketään eikä lietso tarpeetonta kateutta ’taloyhtiön rahojen tuhlaamisesta’. Se maksaa, joka kuluttaa. Sähköisen liikenteen edistäminen on tärkeä osa hiilineutraalin kaupungin ajatusta. Se edellyttää latauspisteitä, ja myös latauksista tullaan maksamaan käytön mukaan. Pikalatauslaitteet maksavat tyypillisesti yli 10 000 euroa, mutta puolijulkiset eli useamman maksajan käytössä olevat latauspisteet ovat hyvä keino tasata taloyhtiön infrataakkaa. Sähköauton pikalataaminen kestää alle tunnin, joten samaa latauspaikkaa voi mainiosti käyttää useampikin autoilija. Myös taloyhtiön ulkopuoliset käyttäjät voivat siis parantaa yhteisen pikalatausaseman kannattavuutta. - Tiivistäen: sähköstä tulee tulevaisuudessa yhä enemmässä määrin palvelua. Asumisen toiminnot sulautuvat toisiinsa. Sähkö tuottaa aiempaa erilaistuneempia ja monipuolisempia palveluja, jotka esimerkiksi reagoivat ihmisen läsnäoloon huoneistossa ja säätelevät älykkäästi valaistusta ja lämpötilaa. Porrin mukaan tulevaisuuden tärkeänä tavoitteena on saada ihmiset mukaan toimimaan kaupungin hiilineutraalin tulevaisuuden puolesta. Jos asukkaat haluavat viedä uusia energiaratkaisuja ja uusiutuvaa energiaa eteenpäin, siihen on annettava heille tilaisuus.

aava, en asuinalue

ILMOITUS

Kokonaisvaltaista elinkaarisuunnittelua

- Talotekniikan suunnittelu on nykyään kokonaisvaltainen prosessi, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Elinkaaritehokas rakennus syntyy suunnittelun eri osa-alueiden toisiaan täydentävästä yhteispelistä, korostaa Projectus Team Oy:n Elinkaariyksikön päällikkö Mika Kovanen. Tehokas elinkaariajattelu ja suunnittelun kokonaisvaltaisuus ovat Projectus Team Oy:n vahvaa osaamista. Energiatehokkuus on integroitu osaksi rakennuksen suunnittelua alkumetreiltä asti. - Elinkaarisuunnittelumme hallitsee projektin taloteknistä kokonaisuutta huomioiden myös rakenne- ja arkkitehtoniset näkökulmat. Näin vältetään suunnittelun eri osa-alueiden päällekkäisyydet ja varmistetaan sovittujen energia- ja sisäilmastotavoitteiden täyttyminen sekä suunnittelussa että toteutuneissa laitevalinnoissa. - Oleellinen osa elinkaaritehokkuuden hallintaa on myös huolellinen automaatiosuunnittelu, jonka ansiosta rakennuksen teknisten järjestelmien säädöt ja ohjattavuus toimivat energia- ja kustannustehokkaasti sekä tuottavat hyvän sisäilmaston. Tavoitteenamme on aina toiminnallisesti oikein suunniteltu kokonaisuus, joka on samalla viihtyisä, energiatehokas, käyttäjäystävällinen, sisäilmaolosuhteiltaan laadukas ja kestävä rakennus, sanoo Kovanen. Projectus Team Oy:n yli sadan monialaisen asiantuntijan osaaminen kattaa tietomallipohjaisen taloteknisen suunnittelun kaikki osaalueet. Elinkaaritehokkuuden ohjaus ulottuu rakennuksen suunnitteluprosessista aina käyttöön ja ylläpitoon asti. Yritys on mukana useissa Helsingin arvokohteiden suunnitteluhankkeissa, mm. Kalasataman keskus, Helsingin Keskustakirjasto, Olympiastadionin peruskorjaus ja Amos Anderssonin uusi taidemuseo.

LVIA

Ilmastointijärjestelmät Lämmitysjärjestelmät Vesijohdot ja viemärit Jäähdytysjärjestelmät Erikoisputkistot, sprinklerit

ELINKAARIPALVELUT

KÄYTTÖ JA YLLÄPITO

RAKENNUSAUTOMAATIO

TIETOMALLIPALVELUT

Elinkaarisuunnittelu LEED ja BREEAM Energia-analyysit Ympäristövaikutusten arviointi (LCA)

Automaatiosuunnittelu Tekninen tarkastus

Toiminnanvarmistus Energiatodistukset Kiinteistön ylläpidon ja huollon konsultointi

SÄHKÖ

Rakennussähköistys Prosessisähköistys Valaistussuunnittelu Telejärjestelmät Tietoliikenne Turvajärjestelmät AV-suunnittelu

Tietomallikoordinointi Laser-keilausdatan hyötykäyttö

ELINKAARITEHOKAS RAKENNUS stön merkkipaalut 1990 –1995

Ruoholahden metroasema avataan

1993

kiseudun kasvihuonekaasugiansäästön vähentämisohjelma kanssa

1994

Kaupungin omien rakennusten kuukausittainen kulutusseuranta alkaa

1994

Ensimmäiset kasvihuonekaasupäästölaskelmat

1995

Eko-Viikin osayleiskaava, ensimmäinen ekologinen asuinalue

Energiakatselmukset kaupungin palvelurakennuksissa alkavat

1995

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisohjelma

www.projectusteam.fi

kaupungin uudella sähkölaitoksella avataan

neuvottelukunta perustetaan

kahdessa koulussa, päiväkodissa, sairaalassa

kulutusseurantajärjestelmä otetaan käyttöön

kaasupäästölaskelmat

rakennusten ku

6 Helsingin energiatehokkuustyön merkkihetkiä Kaukojäähdytys alkaa Ruoholahdessa

2000

Kaupunkialueen tuulivoimaselvitys

2000

Aurinkokeräimet Eko-Viikin uuteen asuinkerrostaloon

Uusiutuvien energialähteiden potentiaalikartoitus

2002

Kaupungin tiivistäminen osaksi yleiskaavaa

Energiansäästötakuun kokeilu alkaa seitsemässä päiväkodissa

2004

2005

Rakentajan Ekolaskuri –palvelu avataan

Display-energialuokitus kaupungin rakennuksiin

2005

2006

Etäluettavien sähkömittarien asennus alkaaa

Ensimmäinen matalaenergiaperuskorjaus alkaa Käpylän peruskoulussa

2006

2007

Ekotukihenkilökoulutus alkaa kaupungin työntekijöille

Ensim

2009

Sähkönkäytön raportointi tuntitasolla alkaa Helsingin Energian asiakkaille

Helsingin energiatehokkuustyön merkkihetkiä SUOMESSA SUUNNITELTU JA VALMISTETTU

Stadin uusi spora Passiivienergiatoimisto Viikin ympäristötalo käyttöön

2011

Ilmastoinfon perustaminen

2011

Kriteerit ja pysäköintimaksun alennus vähäpäästöisille ajoneuvoille

2011

A-energialuokan vaatimus tontinluovutusehtoihin

Ilmastokumppanit-verkosto käynnistyy

2012

Energiatehokkuuskoordinaattori kaupungin omiin rakennushankkeisiin

Lähes nollaenergiarakentamisohjeet valmistuvat

2012

2014

Energiatehokas asemakaava Honkasuolle

Kaupunginvaltuusto päättää Helsingin Energian kehitysohjelman jatkosta

2015

Suomen suurin aurinkovoimala valmistuu Suvilahteen

Helsingin raitiovaunuilla on komea historia. Nyt koekäytössä on uusi raitiovaunumalli, joka säästää energiaa monin tavoin.

Helsingin kaupunkikuvaa on vaikea kuvitella ilman keltavihreitä raitiovaunuja. Ne saapuivat hevosvetoisina kaduille vuonna 1891, ja raiteet sähköistettiin jo 1900-luvun alussa. Tänä vuonna koekäyttöön on saatu koko maailman mittapuussa ainutlaatuisen edistyksellinen raitiovaunumalli. Tulevaisuudessa raitiovaunut ovat aiempaakin ympäristöystävällisempi osa Helsingin kaupunkiliikennettä.

Matalalattiavaunun suunnittelussa on nyt ensi kertaa huomioitu myös Suomen säät mahdollisimman pitkälle. Vaunulla voi liikennöidä rajoituksetta -35 asteessakin. Lumen pakkautuminen ja korroosioalttius on minimoitu.

- Tavoitteena oli hankkia teknisesti ja käytettävyydeltään erinomainen raitiovaunu, joka tarjoaa enemmän istumapaikkoja, mutta kuluttaa vähemmän energiaa, kiteyttää HKL-Raitioliikenteen kehittämispäällikkö Ollipekka Heikkilä.

- Lämmitys hoidetaan ensimmäisenä maailmassa energiatehokkaalla jarruenergian talteenottojärjestelmällä, joka perustuu veden kykyyn vastaanottaa ja luovuttaa energiaa. Vanhoissa raitiovaunuissa katolle sijoitetut painavat vastukset sitoivat energiaa jarrutettaessa ja vapauttivat sitä matkustamon lämmitykseen. Uusi keksintö on HKL:n ideoima ja vaunuvalmistajan edelleen kehittämä, innostuu Heikkilä.

Uusi raitiovaunu on kotimaassa suunniteltu sekä räätälöity Helsingin ainutlaatuiseen raideverkkoon. Matalalattiaisen ja TIESITKÖ? kääntyvätelisen raitiovaunun rakenne Vaunu varastoi jarrutukseskestää kaarteita ja korkeuseroja muita sa syntyvän hukkalämmön vaunuja paremmin, vesivaraajaan. joten se on käyttöiältään aiempaa pitempi. Erikoisteräksestä valmistettu vaunun kori on luja ja turvallinen.

ENERGIANSÄÄSTÖÄ KAIKIN KEINOIN

- Olemme valinneet kaikista käytössä koetelluista komponenteista parhaat ja yhdistelleet niitä rohkeasti uusilla tavoilla. Eri vaihtoehdoista on valittu aina yksinkertaisin ja varmatoimisin. Myös energiansäästötavoite näkyy kaikessa. Sisävalaistuksessa käytetään huoltovapaata ja energiatehokasta LED-teknologiaa aiemman loisteputkivalaistuksen sijasta. LED-teknologia säästää 40–60 % energiaa samalla valoteholla, ja sen elinikä on moninkertainen loisteputkiin verrattuna. Myös ulkovalot ovat kaukovaloja lukuun ottamatta LED-valaisimia.

HUOLLETTAVUUS HUIPPULUOKKAA Raitiovaunun hankintahinta on vain murto-osa sen elinkaarikustannuksista. Energiankulutus ja kunnossapito haukkaavat siitä isoimmain osan. - Kunnossapidettävyys ja huoltokustannukset usein unohtuvat, kun tehdään isoja julkisia investointeja. Ne syövät korjaamoaikaa sekä työtunteja, ja vaunu on harmillisesti poissa liikenteestä. Kaupunkiliikenteen suuri kolaritiheys on tosiasia, joten vaunun on oltava nopeasti ja helposti korjattavissa, Heikkilä korostaa. Uuden raitovaunun pikakiinnitteiset ulko- ja sisäpaneelit voi vaihtaa muutamassa minuutissa. Lasien vaihto sujuu seisottamatta vaunua varikolla odottamassa koriliiman kuivumista, ikkunan vaihtoon menee korkeintaan puoli tuntia. Aiemmin samat työt vaativat tuntikausia tai jopa useamman vuorokauden. Suuret ja erittäin voimakkaasti kumijousitetut pyörät, lyhyt akseliväli sekä kestävä ja kompakti voimansiirto kuljettavat vaunun reippaasti yli 40 vuoden elinkaarelle. Uudentyyppisen telin etuna on myös keveys,

josta seuraa lisää säästöjä: pyörät ja rata kuluvat erittäin vähän.

rg Ensimmäinen maakaasukäyttöinen voimalaitos Vuosaareen

1 1992

1992

Kaupungin energiansäästötyö suunnitelmalliseksi

Aloite sataman siirtymisestä Vuosaareen

1993

Ruoholahden metroasema avataan

1993

Ensimmäinen energiansäästösopimus valtion kanssa

1994

Kaupungin omien rakennusten kuukausittainen kulutusseuranta alkaa

1994

Ensimmäiset kasvihuonekaasupäästölaskelmat

1995

Eko-Viikin osayleiska ensimmäinen ekologinen

Energiakatselmukset kaupungin palvelurakennuksissa alkavat

1995

VAUNU LUKUINA • HKL hankkii 40 raitiovaunua suomalaiselta kiskokalustovalmistaja Transtech Oy:ltä. • HKL:llä on oma vaunutekninen tuotekehitysosasto. • Uusista vaunuista kaksi ovat koekäytössä esisarjavaunuina vuosina 2013-2015. • Tilausoptiona on vielä 90 raitiovaunua.

Pääkaupunk päästöjen

uukausittainen kulutusseuranta alkavat

Energiansäästöviikkoon

ILMOITUSLIITE

mmäiset aurinkopaneelit koulujen katoille

2009

Energianeuvontapalvelut rakentajille käynnistyvät

Ensimmäinen sähköautojen latauspiste

2009

Ensimmäiset LED-valaistuspilotit kaupungin rakennuksissa

2010

2011

Ekotehokkuuden arviointityökalu Ensimmäiset matalaenergiatason ja kaavoitukseen A-energialuokan asuinrakennukset valmistuvat

Kätevää ja kestävää kaupunkiliikkumista Helsingin seudun väkiluvun arvioidaan nousevan nykyisestä 1,3 miljoonasta lähes 2 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Helsingin kaupunki on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kuvio on vaativa. Arjen kannalta sujuvat ja ympäristön kannalta kestävät liikkumistavat astuvat entistäkin keskeisempään rooliin.

NÄIN MATKAT TEHDÄÄN:

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelmassa määritellään kaupunkia ja sen alueita kävelyn, pyöräilyn, julkisen liikenteen ja autoilun näkökulmista. Nyt pääkaupunkiseudun matkoista tehdään kävellen 26 %, pyörällä 7 %, joukkoliikenteellä 26 % ja henkilöautolla 39 %. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä henkilöautot tuottavat noin 60 %.

kävellen

Kestävät kulkutavat on nostettava kilpailukykyisiksi yksityisautoilun rinnalle. Vastaus on liikkumisen kattava palveluverkko eli hyvät kävely- ja pyöräilyverkostot ja niihin limittyvä joukkoliikenne. Kaikilla kaupunkilaisilla tulee olla mahdollisuus saavuttaa työpaikka ja palvelut ajankohdasta, tulotasosta ja auton omistuksesta riippumatta. Helsingin monikeskustainen kaupunkirakenne asettaa suunnitelmalle omat ehtonsa. Kattava joukkoliikenteen runkolinjasto ja pyöräilyn laatukäytävät eli baanat sujuvoittavat liikennevirtoja. Pyöräpysäköinnin suunnitelma on myös valmistumassa. Päivittäinen työmatkaliikenne pyritään kanavoimaan pitkälti raideliikenteen varaan.

26 % 7% pyörällä

26 % joukkoliikenteellä

39 % henkilöautolla

Hyvä kaupunkitila on ihmisen kokoinen: helppokulkuinen, virikkeinen, viihtyisä, esteetön ja turvallinen. Elävä kaupunki houkuttelee kävelemään, pyöräilemään ja viettämään aikaa.

TYÖMATKA LIIKUTTAA LUONTEVASTI Työmatka on mainio tilaisuus hyötyliikuntaan. Päivään luontevasti lomittuva liikuntatuokio edistää terveyttä, hyvinvointia ja työssä jaksamista. Helsingin seudun liikenteen (HSL) liikkumissuunnitelma opastaa työpaikkoja kohti kestäviä kulkumuotoja. Työnantajien tueksi on luotu keinoja ja kannustimia, jotta työntekijät kulkisivat kävellen, pyörillä,

joukkoliikenteellä ja kimppakyydeillä. HSL:n maksuton työmatkalaskuri (www. hsl.fi) on kätevä työkalu työnantajan tekemän liikkumissuunnittelun avuksi. Työntekijä saa työmatkalaskurin avulla selville oman liikkujatyyppinsä, vertailutietoa omasta työmatkastaan ja vinkkejä ympäristöystävälliseen liikkumiseen.

ILMOITUS

Henki kyseessä

– tekniikka tehostaa ensihoitoa

Helsingin kaupungin pelastuslaitos hoitaa vuosittain noin 53 000 ensihoitotehtävää. Toimintaa tukee IT-yritys CGI:n Suomessa kehittämä järjestelmä, Merlot Medi, joka välittää reaaliaikaista potilastietoa ensihoitoyksiköstä ensihoidon konsultille ja hoitopaikkaan. Huhtikuussa 2008 Benalmádenassa, Málagan maakunnassa Espanjan eteläosassa, tapahtui vakava bussionnettomuus, jossa loukkaantui useita suomalaisia turisteja. Järkyttävään tilanteeseen reagoitiin nopeasti järjestämällä potilaslento Suomeen. Malagan lentokentällä kaikista potilaista täytettiin ensihoitokertomus, joka päivittyi Suomessa reaaliaikaisesti. – Lennon aikana Merlot Medi -päätelaitteisiin kirjattiin muun muassa potilaiden hoitotietoja ja mitattuja arvoja. Kun kone laskeutui Helsinkiin, niin päätelaitteet ottivat yhteyden palvelimeen, jolloin lennon aikana kirjatut tiedot tulivat taas muiden nähtäväksi, kertoo potilaslennolle osallistunut Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ensihoitomestari Timo Vesterback. Ennakkotieto antoi sairaaloiden lääkäreille ja hoitajille mahdollisuuden perehtyä saapuvien potilaiden terveydentilaan, vammoihin sekä heidän saamansa lääkitykseen. Tällä tavalla heille pystyttiin valmistelemaan paras mahdollinen jatkohoito.

Jokainen minuutti on elintärkeä

CGI:n Merlot Medi on ollut kiinteä osa HUS-alueen ensihoitopalvelua jo kahdeksan vuoden ajan. Hoidon laatua ja sen jatkuvuutta parantava järjestelmä on mukana jokaisessa ensihoitotehtävässä kestävän laptop-tietokoneen kuoriin pakattuna. Ensihoitotehtävän aikana ensihoitajat kirjaavat Merlot Mediin potilasta ja hänelle tehtyjä hoitotoimenpiteitä koskevia tietoja. JärjesLUE LISÄÄ: www.hsl.fi/ohjeita-ja-tietoja/kestavat-kulkutavat/tyonantajille telmän ansiosta muualla oleva ensihoitolääkäri pystyy seuraamaan hälytystilannetta reaaliaikaisesti tietokoneen näytöltä ja ohjaamaan ensihoitohenkilöstön toimintaa. Ensihoitolääkäri pystyy mm. näkemään ensihoitokertomuksen ja sydänfilmin samanaikaisesti. Tästä on suurta apua tilanteissa, joissa ensihoitajat konsultoivat lääkäriä hoito-ohjeiden saamiseksi. Dokumentoinnin nopeudesta, laajuudesta ja tarkkuudesta on apua kaikissa tilanteissa, mutta erityisesti aivohalvauspotilaiden kohdalla. HUS onkin tunnustettu kansainvälisesti yhdeksi maailman parhaaksi aivohalvauspotilaiden hoidon toteuttajaksi. – Järjestelmän ansiosta sairaalassa voidaan etukäteen tehdä esimerkiksi liuotushoitoon ja kuvantamiseen liittyviä valmisteluja. Tämä on yksi merkittävä syy siihen, miksi Helsingissä infarktipotilaiden liuotushoito saadaan aloitettua suosituksen mukaisen ajan sisällä, kerstön merkkipaalut 1990 –1995 too Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Kari Porthan. Ruoholahden aava, Kaupungin omien rakennusten Eko-Viikin osayleiskaava, CGI:n Merlot Medi on ensimmäinen lääkintälaitedirektiivin täyttämetroasema avataan n asuinalue kuukausittainen kulutusseuranta alkaa ensimmäinen ekologinen asuinalue vä ensihoidon tietojärjestelmä Suomessa. Porthan ja Vesterback arvioi3 1993 1994 1994 1995 1995 vat järjestelmän olevan kattavuudeltaan ja hyödyiltään myös kansainkiseudun kasvihuonekaasugiansäästöEnsimmäiset kasvihuoneEnergiakatselmukset kaupungin Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasuvälisesti ainutlaatuinen.

n vähentämisohjelma kanssa

kaasupäästölaskelmat

LEDISOL

palvelurakennuksissa alkavat

Energiatehokkaat LED -valaisimet ‣ kiinteistöjen aluevalaistukseen ‣ urheilu- ja teollisuushalleihin ‣ pysäköintialueille ja -halleihin ‣ kevytliikenneväylille, asuntokaduille ja puistoihin ‣ liikennetunneleihin Älykkäät ohjausliitännät

www.ledisol.ﬁ LEDISOL Oy, Kytkinkatu 6, 04220 Kerava

päästöjen vähentämisohjelma

‣ langaton C2 SmarLight yhteensopiva ‣ DALI ‣ 1-10 V

• Suomen 2. suurin IT-palveluyhtiö • 3 500 työntekijää Suomessa, noin 2 000 Helsingissä • Mukana helsinkiläisten arjessa yli 40 vuotta

www.cgi.fi

Aurinkokeräimet Eko-Viikin uuteen asuinkerrostaloon

Kaupungin tiivistäminen osaksi yleiskaavaa

Rakentajan Ekolaskuri –palvelu avataan

Etäluettavien sähkömittarien asennus alkaaa

Ekotukihenkilökoulutus alkaa kaupungin työntekijöille

Sähkönkäytön raportointi tuntitasolla alkaa Helsingin Energian asiakkaille

8 Helsingin energiatehokkuustyön merkkihetkiä Passiivienergiatoimisto Viikin ympäristötalo käyttöön

2011

Ilmastoinfon perustaminen

Kriteerit ja pysäköintimaksun alennus vähäpäästöisille ajoneuvoille

2011

A-energialuokan vaatimus tontinluovutusehtoihin

2012

Ilmastokumppanit-verkosto käynnistyy

2012

Energiatehokkuuskoordinaattori kaupungin omiin rakennushankkeisiin

2012

Lähes nollaenergiarakentamisohjeet valmistuvat

2014

Energiatehokas asemakaava Honkasuolle

Kaupunginvaltuusto päättää Helsingin Energian kehitysohjelman jatkosta

2015

Suomen suurin aurinkovoimala valmistuu Suvilahteen

KAUPUNGIN ENERGIANSÄÄSTÖKILPAILUN VOITTAJA

Leikkipuistot loistavat Lasten energiakasvatus on satsaus kestävään tulevaisuuteen. Mellunkylä-Vuosaari -alueen seitsemän leikkipuistoa palkittiin esimerkillisestä energiansäästötoiminnasta.

TIESITKÖ?

Kaikki Helsingin koulut ja päiväkodit rakennetaan ja peruskorjataan kaupungin omien matalaenergiaohjeiden mukaisesti. Niiden vaatimukset ovat rakennusmääräyksissä mainittuja tiukemmat.

Mellunkylä-Vuosaari -alueen seitsemässä leikkipuistossa energiansäästö on luonteva osa arkea. Kun kaikki ovat innolla mukana, säästöjä on syntynyt joka rintamalla. Kaikkia leikkipuistoyksikön toimintoja on katsottu uusin silmin: kiinteistöjen energiankäyttöä, siivouskäytäntöjä, jätteiden lajittelua, kuljetusten optimointia, henkilöstön liikkumista ja monia muita käytäntöjä.

määrä (kWh) ja euromäärä kuukausittain.

HYVÄT IDEAT KIERTOON Laajan alueen leikkipuistojen lasten, henkilökunnan ja heidän perheidensä lisäksi energiansäästön siemeniä on kylväytynyt koko lähiympäristöön. Iloinen ja tuloksekas esimerkki innostaa ja kannustaa.

Myös leikkipuistojen hankinnat tehdään kestävästi eikä kaikkea tarvitse ostaa ja uusia keLeikkipuistojen keräämät hyvät ideat, havein perustein, esimerkiksi leikkikaluja vainnot ja hyödylliset yhteystiedot on voi korjauttaa. Pakilan työkeskus rg VIHREÄ LIPPU LIEHUMAAN koottu Ekoarki-vinkkikansioon, joka hakee, korjaa ja palauttaa alueen TIESITKÖ? on kaikkien leikkipuistossa vierailevikaikkien leikkipuistojen leikkiväliVihreä lippu on päiväkotien, koulujen, oppilaitosAurinkopaneeleja on alkanut ilmestyä en käytettävissä. Jokaisessa puistossa Ensimmäinen maakaasukäyttöinen Aloite sataman Ruoholahden Kaupungin rakennusten Eko-Viikin osayleiskaav neet samalla kertaa. Kotimaisuus ten sekä lastenomien ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden myös koulujen ja päiväkotien katoille. on myösVuosaareen koulutettu ekotukihenkilö. voimalaitos Vuosaareen siirtymisestä metroasema avataan kuukausittainen kulutusseuranta alkaa ensimmäinen ekologinen a ja kestävyys ovat kaikkien uusien kestävän kehityksen ohjelma ja kansainvälinen kasNe tuottavat uusiutuvaa energiaa sekä Alueen leikkipuistoille on hankittu hankintojen perustana. 1992 1992 1993Plus –tunnukset. 1993 1994 1995 suurimman 1995 1toimivat vatusalan1994 ympäristömerkki. Suomen tärkeänä osana opetusta ja ener- 1993 myös yhteiset Sävel Kaupungin energiansäästöEnsimmäinen energiansäästöEnsimmäisetympäristökasvatusohjelman kasvihuoneEnergiakatselmukset kaupungin saavatPääkaupunkise giakasvatusta. Hyvää esimerkkiä näyttävät osallistujat ohEnergiansäästö toteutuu leikkityöLatokartanon suunnitelmalliseksi sopimus valtion kanssalopu. Leikkikaasupäästölaskelmat palvelurakennuksissa alkavat päästöjen v Aurinkolahden ja koulut sekä Eikä aktiivisuus siihen jelman tunnuksena toimivan Vihreän lipun käyttöpuistoissa parhaimmillaan, sillä siipäiväkoti Kanava. puistot ovat oman alueensa matalan oikeuden. tä on luotu kaikkien yhteinen juttu. kynnyksen kohtaamispaikkoja, joihin Henkilökunta on asiaan sitoutunutta, Suomessa on 321 Vihreä lippu -koulua ja -päiväon helppo ja mukava tulla toimimaan ja lasten kanssa energia-asioista puhukotia. Maailmanlaajuisesti ohjelmaan osallistuu yli yhdessä. Rohkeat ja iloisen luovat leikkipuistot taan ja niiden parissa toimitaan luonnollisena 40 000 koulua, joissa opiskelee kolmetoista miljooeivät takerrukaan perinteisiin hallintokunta- ja vasosana leikkipuiston arkipuuhia. tuualuerajoihin. naa oppilasta. Helsinkiläiset päiväkodit, koulut ja oppilaitokset ovat osallistuneet ohjelmaan ansiokMyös säästöjen ja tavoitteiden läpinäkyvyys on tärkeää. Leikkipuistoissa tarjotaan myös palveluohjausta alueen kaasti, esimerkiksi Helsingin lukioista lähes kaikilla Jokaiseen puistoon laitetaan esille puiston oma energi- maahanmuuttajille ja järjestetään vuotuinen Ekoviikon jo Vihreä lippu. ansäästölista. Lista tekee näkyväksi sekä henkilökunnal- ko-tapahtuma. Oma Eko-Åke -musiikkikuvaelma opetle että asiakkaille, mikä on talon energiankulutuksen taa lapsille tärkeitä asioita hauskalla tavalla. LUE LISÄÄ: www.vihrealippu.fi

50/50 energiansäästöhanke

Helsingin koulujen 50/50 -projektissa pyritään koulujen energiansäästöön ja pysyviin muutoksiin energiankäyttöön liittyvissä toimintatavoissa. Koulut aktivoituvat mm. seuraamalla kulutuksiaan sekä viettämällä sähkötöntä päivää ja energiansäästöviikkoa. 50/50 -ajatuksen mukaisesti kouluille palautetaan puolet säästyneen energian rahasummasta. Koulu saa itse päättää mihin rahan käyttää. LUE LISÄÄ: www.stadinilmasto.fi

EKOTUKIHENKILÖ OPASTAA

TUKEA YMPÄRISTÖ- JA LUONTOKASVATUKSEN POLUILLE Ympäristökoulu Polku tarjoaa innostavia opetustuokioita lapsille, monipuolisia kursseja ja ympäristökasvatusmateriaaleja kasvattajille. www.kierratyskeskus.fi, Ympäristökoulu Polku

LYKE Luonto- ja ympäristökasvatuksen tukiverkosto, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto tarjoaa apua kestävän elämäntavan edistämiseen päiväkodeissa, kouluissa ja kunnassa. www.luontokoulut.fi

Ekotukihenkilö motivoi ja opastaa työyhteisöään ympäristöasiossa. Helsingin kaupungin työntekijöistä jo yli tuhat on kouluttautunut oman työnsä ohessa toimivaksi ekotukihenkilöksi.Tule mukaan toimintaan: www.hel.fi, Ekotukitoiminta

Energianeuvontapalvelut rakentajille käynnistyvät

Ekotehokkuuden arviointityökalu Ensimmäiset matalaenergiatason ja kaavoitukseen A-energialuokan asuinrakennukset valmistuvat ILMOITUSLIITE

Aktiivinen asukas vaikuttaa Vinkkejä taloyhtiön energiansäästöön

PIENISTÄ PUROISTA ISO SÄÄSTÖ Onko taloyhtiön yhteisten tilojen lämmitys säädetty järkevästi?

Tarkistetaan huone-, porras- ja varastotilojen tarpeenmukaiset lämpötilat. Tarkistetaan tarvittaessa lämmitysverkoston perussäätö, korjataan patteriventtiileitä tai tasapainotetaan koko verkosto.

Pyöriikö ilmanvaihto aina täysillä?

Tarkistetaan käyttöajat ja -tarpeet. Investoidaan tarvittaessa energiaa säästävään ja säädettävään eli tarpeenmukaisesti toimivaan ilmanvaihtolaitteistoon.

RYHTYISINKÖ ENERGIAEKSPERTIKSI?

Palaako rappuvalo tyhjille seinille?

Satsataan valaistuksen päivänvalo-ohjaukseen ja liiketunnistimiin ja säädetään aikaviivettä.

Energiaekspertti on aktiivinen asukas, joka edistää energiansäästöä ja asumismukavuutta omassa talossaan. Koulutuksen ja työvälineet omatoimiselle asukkaalle tarjoaa taloyhtiö. Ekspertti perehtyy taloyhtiönsä energiankäyttöön ja pohtii säästömahdollisuuksia muiden asukkaiden kanssa. Hän toimii myös linkkinä asukkaiden, taloyhtiön hallituksen/luottamusmiesten, isännöitsijän ja huollon välillä. Energiaekspertin toiminta kannattaa! Lämmityksessä on säästetty keskimäärin 5 %, kiinteistösähkössä 10-20 % ja vedenkulutuksessa 20-25 %.

Pihavalaistus on turvatekijä, mutta tuleeko se kalliiksi?

Otetaan käyttöön pakkasenkestävät energiansäästölamput, hämäräkytkimet ja liiketunnistimet.

Haaskataanko yhtiössä vettä?

Investoidaan vettä säästäviin hanoihin, suihkusekoittimiin ja WC-istuimiin.

LINKKIVINKKI: www.motiva.fi

YHDESSÄ UUTTA OPPIMAAN Hyvää asumista hyvässä taloyhtiössä - siinä tavoittelemisen arvoinen asia. Tietoisuus asukkaan, osakkaan ja taloyhtiön oikeuksista ja velvoitteista on kaiken perusta. Oikea tieto kannustaa tekoihin, ja omaa osaamistaan on helppo päivittää.

KAUPUNGINOSA- JA ASUKASYHDISTYKSET TOIMIVAT Etsitkö oman alueesi vaikutuskanavaa? Helka.net, Kaupunginosayhdistykset

LINKKIVINKKI: www.taloyhtio.net:

Hyötytietoa, koulutuksia, palveluja ja neuvontaa kerros- ja rivitaloasukkaille sekä taloyhtiön hallituksille ja isännöitsijöille.

Yhtiökokous on asunto-osakeyhtiön osakkaan tietolähde ja suora vaikutuskanava. Osallistumalla voi vaikuttaa taloyhtiön energiankulutukseen ja omiin asumiskustannuksiin. Tarjolla on vastauksia kysymyksiin ja perusteltua tietoa siitä, miten osakkaiden yhteistä omaisuutta hoidetaan.

VINKKEJÄ OMAN KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN Runsas valikoima vinkkejä keittiön, pyykkihuollon, viihde-elektroniikan, lämmityksen, ilmanvaihdon, vedenkäytön ja valaistuksen energiansäästöön: www.motiva.fi, Koti ja asuminen, Näin säästät energiaa

LINKKIVINKKI: www.isannointiliitto.fi

Ilmoita huoltomiehelle, jos on huomautettavaa: • yleisten tilojen tai oman kodin lämpötilassa tai vesikalusteissa • ulkoikkunoiden ja –ovien tiivistyksissä • yleisten tilojen ja ulkotilojen valaistuksessa

1993

eudun kasvihuonekaasugiansäästövähentämisohjelma kanssa

1994

Ensimmäiset kasvihuonekaasupäästölaskelmat

1995

Eko-Viikin osayleiskaava, ensimmäinen ekologinen asuinalue

Energiakatselmukset kaupungin palvelurakennuksissa alkavat

HUOLTOMIES • Reagoi huoltopyyntöihin • Seuraa yleisten tilojen ja ulkotilojen valaistuksen toimivuutta, vaihtaa tarvittaessa lamput • Seuraa yleisten tilojen lämpötilaa, säätää termostaatteja ja seuraa lämmön jakautumista • Säätää tarvittaessa lämmitysverkon ulkolämpötilan mukaan muuttuvaa säätökäyrää • Seuraa ilmanvaihdon toimintaa ja käyntiaikoja, säätää niitä tarvittaessa • Kertoo isännöitsijälle rakennuksen investointeja vaativista korjaustarpeista • Seuraa rakennuksen energianja vedenkulutuksia

ISÄNNÖITSIJÄ

• Seuraa rakennuksen energianja vedenkulutuksia • Huolehtii että taloyhtiön hankinnat ovat energiatehokkaita • Teettää energiatodistuksen • Määrittelee energiankulutuksen tavoitetason • Järjestää asukkaille neuvontaa stön merkkipaalut 1990 –1995 ja ohjeistusta energiankulutuksen suhteen Ruoholahden va, • Esittelee omistajille investoin-Kaupungin omien rakennusten avataan asuinalue tejametroasema kuukausittainen kulutusseuranta alkaa vaativat korjaustarpeet

YHTIÖKOKOUS ON SUORA VAIKUTUSKANAVA

TIESITKÖ?

Yli viiden asunnon yhtiössä myös vuokralainen voi osallistua yhtiökokoukseen, kun käsiteltävä asia vaikuttaa merkittävästi hänen kotinsa tai taloyhtiön yhteisten tilojen käyttöön. Vuokralainen voi äänestää yhtiökokouksessa vuokranantajansa valtuuttamana.

1995

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisohjelma

ILMOITUS

Energiatehokkuutta ilmastointiin - Hyvän ilmanvaihdon tuottama laadukas sisäilma on terveen kiinteistön merkki ja oleellisen tärkeä asia ihmisten hyvinvoinnin kannalta, korostaa Airwecare Oy:n toimitusjohtaja Petri Peltonen. Suomessa rakennusten ilmanvaihtokoneet ovat valtaosin vanhaa ja hyötysuhteeltaan huonoa tekniikkaa. Viidennes kiinteistöjen käyttämästä energiasta kuluukin ilmanvaihtoon, lämpöenergiasta jopa puolet haihtuu taivaan tuuliin. - Ilmanvaihtolaitteiden perusparannus tuottaa merkittäviä energiansäästöjä, kun laitteen ilmamäärää voidaan säädellä ja kokonaishyötysuhde nousee. Investointi maksaa itsensä takaisin nopeammin kuin mikään muu energiansäästöön tähtäävä investointi kiinteistössä. Viidentoista HKR:n hankkeen keskimääräinen investoinnin takasinmaksuaika on ollut 3,2 vuotta, Pelto-

nen kertoo. - Merkittävä säästöpotentiaali on huomattu. Helsingin kaupunki sai Green Net Finland ry:n vuoden 2014 ympäristöpalkinnon julkisten toimijoiden sarjassa. Olemme tehneet kaupungin kanssa yhteistyötä mm. koulujen liikuntasalien tarpeenmukaisen ilmanvaihtotekniikan käyttöönotossa. Tarpeenmukaisessa ilmanvaihdossa taajuusmuuttajaa ohjataan esimerkiksi lämmön, kosteuden ja hiilidioksidin mittausten mukaan. Järkevästi säädetyn ilmanvaihdon ei tarvitse toimia täysillä 24/7. Säätötavasta hyötyvät erityisesti suuret tilat, kuten koulut, kauppakeskukset, sairaalat, päiväkodit, varastot ja uimahallit. Taajuusmuuttajilla älykkäästi säädetyn ilmanvaihdon elinkaari ja huoltovälit pitenevät. Ympäristö kiittää hiilidioksidipäästöjen vähentymisen myötä.

1. Vanha ilmanvaihtokone, jossa huono hyötysuhteinen moottori, puhallin ja hihnaveto. 2. Uusi ilmanvaihtokone, jossa korkea hyötysuhteinen puhallin suoravetoisella moottorilla ja taajuusmuuttajalla.

Energiasalapoliisit palveluksessa

MITÄ MINÄ VOISIN TEHDÄ ? KOTONA Helsingin Energia opastaa Maksutonta energianeuvontaa puhelimitse ja Sähkötalon Energiatorilla. » www.helen.fi, Neuvontapalvelut Mittarit energiankulutuksen seurantaan ja terveelliseen asumiseen » www.helen.fi, Neuvontapalvelut, Lainaa mittari Käytännön vinkit kodin energiansäästöön » www.helen.fi, Energiansäästövinkit Seuraa ja tehosta kulutustasi, tilaa kodin energiakatselmus. » www.helen.fi, Neuvontapalvelut, Seuraa ja tehosta Selvitä kotisi energiankäyttö Sävel Plus -raportointipalvelun avulla, aina tuntitasolle saakka. » www2.helen.fi/raportointi Ilmastoinfo auttaa pienentämään hiilijalanjälkeä. » www.ilmastoinfo.fi Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta » www.energiaopas.fi Valtakunnallinen kuluttajien energianeuvonta » www.eneuvonta.fi

Helsingin kaupungin rakentamisessa ja rakennusten ylläpidossa energiansäästöt ja päästövähennykset ovat tärkeitä tavoitteita. Vähemmän on usein enemmän, ja energiatehokkuuteen pyritään myös paikallisesti tuotetulla uusiutuvalla energialla. Rakennusten energiankulutuksien säännöllinen seuranta tuo tehokkaasti julki ongelma- ja poikkeustilanteet sekä äkilliset ja hiipivät muutokset talotekniikassa. Esimerkiksi vedenkulutuksen kasvu voi kieliä katseilta piilossa sijaitsevasta vuotokohdasta. Vuoto tuhlaa nopeasti energiaa ja rahaa, sekä saattaa aiheuttaa kosteusvahinkoja rakenteisiin.

- Laitteiden ei tarvitse toimia samalla teholla kaiken aikaa. Esimerkiksi koulun jumppasalissa tarvitaan erilaista ilmanvaihtoa illalla ja päivällä tai sen mukaan, onko tilassa 20 ihmistä voimistelemassa tai 400 ihmistä kevätjuhlassa, rakennusvi’Energiasalapoliisin’ työllä raston energia-asiantuntija Timo Posa havainnollistaa. saavutetaan huomattavia

TIESITKÖ?

säästöjä, joissain kohteissa jopa 15-20 % vuodessa.

- Vesimittari puhuu lahjomatonta kieltä. Energiankulutuksien säännöllisellä seurannalla havaitaan huolto- ja korjauskohteet ennen kaikkea ajoissa eli ennen kuin ehtii syntyä isoja kustannuksia tai kalliisti korjattavia vahinkoja. Kulutusseuranta on kiinteistönpidon peruspilari. ’Energiasalapoliisin’ työllä saavutetaan huomattavia säästöjä, joissain kohteissa jopa 15-20 % vuodessa, kertoo Helsingin kaupungin rakennusvirastossa energiaseurantaa tekevä energianeuvoja Asko Kämäräinen. Energiankulutuksen järkeistäminen voi olla pienistä oivalluksista kiinni. Avainasemassa on energiaa käyttävien laitteiden tarpeenmukainen käyttö, olipa kyse sitten

PAKKI PITÄÄ KIINTEISTÖN KÄYTTÄJÄT AJAN TASALLA

koulun ilmanvaihtolaitteesta tai kodin sähkölaitteista. Sama tarpeenmukaisuuden tavoite koskee mm. valaistusta, lämmitystä ja vedenkulutusta.

Posa haarukoi kaupungin omistamasta rakennuskannasta kohteet, joissa investoinnit energiakatselmuksiin ja laitteistojen perusparannustoimiin tuottaisivat eniten säästöjä.

Omakotiasukkaan opas » www.hel.fi, Omakotiasukkaanopas

YRITYKSESSÄ Ilmastokumppanuus yrityksille » www.ilmastokumppanit.fi Ekokompassi on kevennetty ympäristöjärjestelmä yrityksille. » www.ekokompassi.fi Energiakatselmukset yrityksille » www.motiva.fi, Yritykset, Katselmustoiminta/ energiakatselmukset

Kannattavaa energiansäästöinvestointia ryhdyttiin heti vuonna 2010 monistamaan useisiin kouluihin. Tähän asti läpivietyjen investointien takaisinmaksuaika on ollut ilahduttavan lyhyt eli 2,8 vuotta.

Harakan energialuontopolku: Käytännönläheistä tietoa kiinteistöjen uusiutuvan energian käyttöön. » www.stadinilmasto.fi, Hyvät käytännöt, Hiilineutraali Harakka

Sähköinen huoltokirja Pakki on kiinteistöalan työkalu 3000 kaupungin työntekijälle. Sillä välitetään mm. vikailmoitukset, energiakatselmukset, energian ja veden kulutustiedot sekä dokumentoidaan tehdyt selvitystyöt, muutokset ja korjaukset.

Siirryimme alkuvuodesta vihreän sähkön käyttöön kaikissa vuokrataloissamme. Muutoksen myötä saavutamme yli yhdeksän prosentin vuotuisen säästön hiilidioksidipäästöihimme!

www.olkkari.fi

Rakentajan ekolaskuri » www.rakentajanekolaskuri.fi

Tavoitteisiin on päästy määrätietoisella työllä. Vuonna 2009 ABB:n ja WWF:n Energiatehokkuus 2009 -kilpailun raati palkitsi HKR-Rakennuttajan koulun ilmanvaihdon muuttamisesta tarpeenmukaisesti ohjatuksi. Vuotuiset säästöt lämmitysenergiassa ja sähkössä olivat peräti 13 %.

SATO VuokraKoti -talot käyttävät vihreää sähköä

sato.fi

Neuvontaa ja opastusta rakentajalle ja remontoijalle » www.hel.fi, » www.rakvvhel.fi , Rakennusvalvonnan palvelupiste Tellinki

Koti kuten haluat

Ilmastoviisas yritys: Kumppanuuksia ja työkaluja yritysten ilmasto- ja ympäristötyön tueksi. » www.stadinilmasto.fi, Ilmastoviisas-yritys

KOHENNETTAVAA KAUPUNGIN KIINTEISTÖSSÄ? Opastus, ohjaus, neuvonta: asko.kamarainen@hel.fi

Energiakatselmusten ja -investointien suunnittelu ja investoinnit, koulutus: timo.posa@hel.fi

ILMOITUSLIITE

jokainen päivä, miljoona mahdollisuutta Vastuullisuus on osa jokaista työpäivää Keskossa ja K-kaupoissa. Kuljetamme enemmän tavaraa kerrallaan ja vältämme turhia kilometrejä. Jätteistä käytämme hyödyksi parhaimmillaan 99 %. Esimerkiksi Pirkkakierrätysmuovikassi valmistetaan lähes kokonaan omista kuljetusmuoveistamme. Joka päivä asiakkaamme ja työntekijämme tekevät vastuullisia valintoja. Jos jokainen tekee yhden, yhdessä teemme ainakin miljoona hyvää tekoa päivässä. Hyvät teot ovat usein lähellä. Pieniä, mutta yhdessä tehtyinä voimakkaita. Kerromme lisää www.kesko.fi/vastuullisuus www.twitter.com/Kesko_Oyj www.facebook.com/KeskoOyj

Säästä energiaa. Lisää sitä työpäivään. Martelan nykyaikaiset monitilaratkaisut tarjoavat viihtyisämmän ja tehokkaamman työympäristön pienemmillä neliöillä. Vähentynyt tilantarve taas tuottaa säästöä muun muassa lämmitys-, valaistus- ja siivouskuluissa. Lue lisää ja varaa esittely osoitteessa martela.fi

MA_HS_liite_260x185mm.indd 1

23/09/14 11:27

Kierrätys alkaa

lajittelusta Vain lajittelemalla kierrätyskelpoiset materiaalit saadaan uusiksi tuotteiksi.

1. HSY kuljettaa kotien sekajätteen pääkaupunkiseudulta ja Kirkkonummelta Vantaan Energian jätevoimalaan. 2. Sekajätteestä tehdään kaukolämpöä ja sähköä. 3. Lajittele biojäte, paperi, kartonki, lasi ja metalli erilleen uusien tuotteiden raaka-aineiksi. 4. Lajitteluohjeet eivät muutu.

Kiitos kun

lajittelet!

hsy.fi/kiitoskunlajittelet