Stadin uusi spora on Suomessa suunniteltu ja valmistettu
Helsingin raitiovaunuilla on komea historia. Nyt koekäytössä on uusi raitiovaunumalli, joka säästää energiaa monin tavoin.
Helsingin kaupunkikuvaa on vaikea kuvitella ilman keltavihreitä raitiovaunuja. Ne saapuivat hevosvetoisina kaduille vuonna 1891, ja raiteet sähköistettiin jo 1900-luvun alussa. Tänä vuonna koekäyttöön on saatu koko maailman mittapuussa ainutlaatuisen edistyksellinen raitiovaunumalli. Tulevaisuudessa raitiovaunut ovat aiempaakin ympäristöystävällisempi osa Helsingin kaupunkiliikennettä.
- Tavoitteena oli hankkia teknisesti ja käytettävyydeltään erinomainen raitiovaunu, joka tarjoaa enemmän istumapaikkoja, mutta kuluttaa vähemmän energiaa, kiteyttää HKL-Raitioliikenteen kehittämispäällikkö Ollipekka Heikkilä.
Uusi raitiovaunu on kotimaassa suunniteltu sekä räätälöity Helsingin ainutlaatuiseen raideverkkoon. Matalalattiaisen ja kääntyvätelisen raitiovaunun rakenne kestää kaarteita ja korkeuseroja muita vaunuja paremmin, joten se on käyttöiältään aiempaa pitempi. Erikoisteräksestä valmistettu vaunun kori on luja ja turvallinen.
Matalalattiavaunun suunnittelussa on nyt ensi kertaa huomioitu myös Suomen säät mahdollisimman pitkälle. Vaunulla voi liikennöidä rajoituksetta -35 asteessakin. Lumen pakkautuminen ja korroosioalttius on minimoitu.
Energiansäästöä kaikin keinoin
- Lämmitys hoidetaan ensimmäisenä maailmassa energiatehokkaalla jarruenergian talteenottojärjestelmällä, joka perustuu veden kykyyn vastaanottaa ja luovuttaa energiaa. Vanhoissa raitiovaunuissa katolle sijoitetut painavat vastukset sitoivat energiaa jarrutettaessa ja vapauttivat sitä matkustamon lämmitykseen. Uusi keksintö on HKL:n ideoima ja vaunuvalmistajan edelleen kehittämä, innostuu Heikkilä.
- Olemme valinneet kaikista käytössä koetelluista komponenteista parhaat ja yhdistelleet niitä rohkeasti uusilla tavoilla. Eri vaihtoehdoista on valittu aina yksinkertaisin ja varmatoimisin. Myös energiansäästötavoite näkyy kaikessa.
Sisävalaistuksessa käytetään huoltovapaata ja energiatehokasta LED-teknologiaa aiemman loisteputkivalaistuksen sijasta. LED-teknologia säästää 40–60 % energiaa samalla valoteholla, ja sen elinikä on moninkertainen loisteputkiin verrattuna. Myös ulkovalot ovat kaukovaloja lukuun ottamatta LED-valaisimia.
Huollettavuus huippuluokkaa
Raitiovaunun hankintahinta on vain murto-osa sen elinkaarikustannuksista. Energiankulutus ja kunnossapito haukkaavat siitä isoimmain osan.
- Kunnossapidettävyys ja huoltokustannukset usein unohtuvat, kun tehdään isoja julkisia investointeja. Ne syövät korjaamoaikaa sekä työtunteja, ja vaunu on harmillisesti poissa liikenteestä. Kaupunkiliikenteen suuri kolaritiheys on tosiasia, joten vaunun on oltava nopeasti ja helposti korjattavissa, Heikkilä korostaa.
Uuden raitovaunun pikakiinnitteiset ulko- ja sisäpaneelit voi vaihtaa muutamassa minuutissa. Lasien vaihto sujuu seisottamatta vaunua varikolla odottamassa koriliiman kuivumista, ikkunan vaihtoon menee korkeintaan puoli tuntia. Aiemmin samat työt vaativat tuntikausia tai jopa useamman vuorokauden.
Suuret ja erittäin voimakkaasti kumijousitetut pyörät, lyhyt akseliväli sekä kestävä ja kompakti voimansiirto kuljettavat vaunun reippaasti yli 40 vuoden elinkaarelle. Uudentyyppisen telin etuna on myös keveys, josta seuraa lisää säästöjä: pyörät ja rata kuluvat erittäin vähän.
VAUNU LUKUINA
- HKL hankkii 40 raitiovaunua suomalaiselta kisko- kalustovalmistaja Transtech Oy:ltä.
- HKL:llä on oma vaunutekninen tuotekehitysosasto.
- Uusista vaunuista kaksi ovat koekäytössä esisar- javaunuina vuosina 2013-2015.
- Tilausoptiona on vielä 90 raitiovaunua
Kätevää ja kestävää kaupunkiliikkumista
Helsingin seudun väkiluvun arvioidaan nousevan nykyisestä 1,3 miljoonasta lähes 2 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Helsingin kaupunki on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kuvio on vaativa. Arjen kannalta sujuvat ja ympäristön kannalta kestävät liikkumistavat astuvat entistäkin keskeisempään rooliin.
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelmassa määritellään kaupunkia ja sen alueita kävelyn, pyöräilyn, julkisen liikenteen ja autoilun näkökulmista. Nyt pääkaupunkiseudun matkoista tehdään kävellen 26 %, pyörällä 7 %, joukkoliikenteellä 26 % ja henkilöautolla 39 %. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä henkilöautot tuottavat noin 60 %.
Kestävät kulkutavat on nostettava kilpailukykyisiksi yksityisautoilun rinnalle. Vastaus on liikkumisen kattava palveluverkko eli hyvät kävely- ja pyöräilyverkostot ja niihin limittyvä joukkoliikenne. Kaikilla kaupunkilaisilla tulee olla mahdollisuus saavuttaa työpaikka ja palvelut ajankohdasta, tulotasosta ja auton omistuksesta riippumatta.
Helsingin monikeskustainen kaupunkirakenne asettaa suunnitelmalle omat ehtonsa. Kattava joukkoliikenteen runkolinjasto ja pyöräilyn laatukäytävät eli baanat sujuvoittavat liikennevirtoja. Pyöräpysäköinnin suunnitelma on myös valmistumassa. Päivittäinen työmatkaliikenne pyritään kanavoimaan pitkälti raideliikenteen varaan.
Hyvä kaupunkitila on ihmisen kokoinen: helppokulkuinen, virikkeinen, viihtyisä, esteetön ja turvallinen. Elävä kaupunki houkuttelee kävelemään, pyöräilemään ja viettämään aikaa.
TYÖMATKA LIIKUTTAA LUONTEVASTI
Työmatka on mainio tilaisuus hyötyliikuntaan. Päivään luontevasti lomittuva liikuntatuokio edistää terveyttä, hyvinvointia ja työssä jaksamista. Helsingin seudun liikenteen (HSL) liikkumissuunnitelma opastaa työpaikkoja kohti kestäviä kulkumuotoja. Työnantajien tueksi on luotu keinoja ja kannustimia, jotta työntekijät kulkisivat kävellen, pyörillä, joukkoliikenteellä ja kimppakyydeillä.
HSL:n maksuton työmatkalaskuri (www.hsl.fi) on kätevä työkalu työnantajan tekemän liikkummissuunnittlun avuksi. Työntekijä saa työmatkalaskurin avulla selville oman liikkujatyyppinsä, vertailutietoa omasta työmatkastaan ja vinkkejä ympäristöystävälliseen liikkumiseen.
Lue lisää: www.hsl.fi/ohjeita-ja-tietoja/kestavat-kulkutavat/tyonantajille
Lisää tietoa netissä
- Selvitä kotisi energiankäyttö Sävel Plus -palvelussa
- Energiakatselmukset yrityksille
- Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta
- Ilmastokumppanuus yrityksille
- Valtakunnallinen kuluttajien energianeuvonta
- Ekokompassi on kevennetty ympäristöjärjestelmä yrityksille
- Ilmastoinfo auttaa pienentämään hiilijalanjälkeä
- Rakentajan ekolaskuri
- Ilmastoviisas yritys: Kumppanuuksia ja työkaluja yritysten ilmasto- ja ympäristötyön tueksi
- Seuraa ja tehosta kulutustasi, tilaa kodin energiakatselmus
- Maksutonta energianeuvontaa puhelimitse ja Sähkötalon Energiatorilla
- Mittarit energiankulutuksen seurantaan?EUR?ja terveelliseen asumiseen
- Neuvontaa ja opastusta rakentajalle ja remontoijalle
- Omakotiasukkaan opas
- Harakan energialuontopolku: Käytännönläheistä tietoa kiinteistöjen uusiutuvan energian käyttöön
Lue myös nämä
Energiasalapoliisit palveluksessa
Helsingin kaupungin rakentamisessa ja rakennusten ylläpidossa energiansäästöt ja päästövähennykset ovat tärkeitä tavoitteita. Vähemmän on usein enemmän, ja energiatehokkuuteen pyritään myös paikallisesti tuotetulla uusiutuvalla energialla.
Helsingin energiatehokkuustyön merkkihetkiä
Helsingin kaupungin energiansäästöneuvottelukunta täyttää 40 vuotta.
Juhlan kunniaksi asetimme aikajanalle kaupungin energiankäytön ja -säästön
merkkipaaluja yli sadan vuoden ajalta.
Juhlan kunniaksi asetimme aikajanalle kaupungin energiankäytön ja -säästön
merkkipaaluja yli sadan vuoden ajalta.
Uutta älyä energian käyttöön
Kalasatamaan nousee Suomen ensimmäinen älykkäiden energiajärjestelmien mallialue. Se tarjoaa energiatehokkuutta, luotettavaa sähkönjakelua ja mukavaa asumista.
Energiatehokas Helsinki
Helsinki on yksi niistä lähes 6000 eurooppalaisesta kaupungista, jotka ovat kaupunginjohtajien yleiskokouksessa sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään EU:n yhteisen tavoitteen mukaisesti.
Leikkipuistot loistavat
Lasten energiakasvatus on satsaus kestävään tulevaisuuteen. Mellunkylä-Vuosaari -alueen seitsemän leikkipuistoa palkittiin esimerkillisestä energiansäästötoiminnasta.
Energiaviisaudessa on Helsingin tulevaisuus - ja maailman
Helsingin kaupungin energiansäästöneuvottelukunta perustettiin heti ensimmäisen energiakriisin ja valtioneuvoston julkaiseman energiansäästöohjelman jälkeen vuonna 1974.
Aktiivinen asukas vaikuttaa - Vinkkejä taloyhtiön energiansäästöön
Taloyhtiön energiankulutus koostuu monista asioista. Säästöjä saa syntymään pienillä teoilla ja helposti.
Pekka Sauri
ESNK:n puheenjohtaja
"
Kun kaupunki on suunniteltu ja rakennettu niin, että siellä on helppo elää energiatehokkaasti, on ihmisten vaivatonta asua. tehdä työtä, liikkua ja harrastaa tuhlaamaatta energiaa.
Katri Kuusinen
ESNK:n sihteeri
"
Omalla toiminnallaan kaupunki haluaa olla hyvä ja innostava esimerkki kaikille kaupunkialueen toimijoille sekä muille kunnille Suomessa ja ulkomailla
Energians??st?neuvottelukunnan k?yt?nn?n ty?st? vastaa HKR-Rakennuttaja. HKR-Rakennuttaja on rakennusviraston asiantuntijaosasto, joka vastaa Helsingin infrastruktuurin ja julkisten rakennusten rakennuttamisesta sek? toimii kaupungin sis?isen? energiatehokkuuden asiantuntijatahona.
